Mikä on E-A-T ja miten se liittyy hakukoneoptimointiin ja sisältömarkkinointiin?

Sisällöntuottajan osaaminen, auktoriteetti, luotettavuus ja maine vaikuttaa hakukonenäkyvyyteen

Google käyttää hakualgoritmiensa tueksi ihmisiä arvioimaan hakutulossivujen ja nettisivujen sisällön laatua ja luotettavuutta. Google on julkaissut Search Quality Evaluators Guidelines -nimisen dokumentin, joka sisältää ohjeet, joiden perusteella hakujen laadun arvioijien tulisi arvioida mm nettisivujen sisältöjä ja luotettavuutta. Mozin mukaan Googlella on 10 000 ihmistä (2019) tekemässä näitä arvioita. Arviot eivät Googlen mukaan suoraan vaikuta hakutuloksiin, vaan auttavat parantamaan Googlen hakualgoritmeja. Joka tapauksessa tämä Googlen ohjeistus antaa selkeätä informaatiota siitä, että mitä Google odottaa nettisivuilta ja mitä asioita tekemällä nettisivut voi saada pitkässä juoksussa rankkautumaan orgaanisissa hakutuloksissa korkeammalle.

Search Quality Evaluators Guidelines -ohjeistuksen ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2015. Keväällä 2019 dokumentista julkaistiin merkittävä päivitys, joka on uudistanut hakukoneoptimoinnin ja sisällöntuotannon tekemistä monella tavalla sen jälkeen. Voisit ladata dokumentin halutessasi täältä, mutta kun et kuitenkaan välttämättä halua lukea koko 167-sivuista dokumenttia läpi, niin olen tiivistänyt tähän artikkeliin kaikki olennaiset asiat mitä sinun tulee tietää.

YMYL, eli “Your Money or Your Life” -sivut

Monien nettisivustojen aihealueet ovat sellaisia, että niillä mahdollisesti oleva väärä informaatio saattaa vaikuttaa negatiivisesti ihmisten tulevaisuuden onnellisuuteen, terveyteen, taloudelliseen tasapainoon tai turvallisuuteen. Google kutsuu tällaisten teemojen sivuja YMYL-sivuiksi (Your Money or Your Life). Google on erityisen kiinnostunut YMYL-sivujen laadusta, asiantuntemuksesta ja luotettavuudesta, koska se ei halua esittää hakutuloksia pelkästään relevanttiin informaatioon, vaan myös luotettavaan ja oikeaan informaatioon. Jos siis ylläpitämäsi sivusto kuuluu YMYL-osastoon, niin lue erittäin tarkkaan tämä artikkeli loppuun asti ja mieti mitä se tarkoittaa sivustosi kehittämisen kannalta. (liuta käytännön vinkkejä myös artikkelin lopussa)

Mitkä kaikki nettisivut ovat YMYL-sivuja? Tässä ote Search Quality Evaluators Guidelines -dokumentista minkälaisia teemoja sisältävät sivut ovat YMYL-sivuja:

Eli YMYL-sivuiksi lasketaan esimerkiksi politiikkaan, talouteen, ostamiseen (kuten verkkokaupat) ja terveyteen liittyvät sivustot. Käytännössä huomattavan iso osa nettisivustoista on YMYL-sivustoja.

E-A-T: Expertise – Authoritativeness – Trustworthiness

Yksi punainen lanka Googlen Search Quality Evaluators Guidelines -ohjeistuksessa on E-A-T, eli sivuston ja sisällön tekijän osaaminen ja ammattitaito (Expertise), auktoriteetti (Authoritativeness) ja luotettavuus (Trustworthiness) tuottaa sisältöä kyseisestä aiheesta. Erityisesti YMYL-sivustojen sivujen laadun arvioinnissa E-A-T saa todella suuren painoarvon.

Sivujen laadun arvioijat kiinnittävät huomiota siihen, että kuka sisällön on kirjoittanut ja onko hänellä siihen riittävä osaaminen. Osaamisen tasovaatimus puolestaan riippuu täysin aiheesta. Esimerkiksi lääketieteellisen artikkelin kirjoittajalla olisi tärkeä olla asianmukainen titteli ja koulutus, kun jostain toisesta aiheesta kuka tahansa on pätevä kirjoittamaan omia mielipiteitään. Blogiartikkeleiden ja muiden nettisisältöjen yhteydessä olisi hyvä yleisesti ottaen näkyä aina vähintään kirjoittajan nimi, kuva ja titteli. Se ei ole kuitenkaan mikään sääntö. Usein esimerkiksi yritysten sivuilla ei näy kenenkään ihmisen tietoja joka sivun yhteydessä – ja se voi olla OK. Esimerkiksi verkkokaupan tuotesivulla Google ei oletakaan näkevänsä tuotekuvauksen kirjoittajan tietoja. Tällöin sisällön tekijä on kyseinen yritys ja sivun arvioijan tulee arvioida kyseisen yrityksen osaamista, auktoriteettia ja luotettavuutta sisällön tuottajana.

Sivun arvioijan tulee myös selvittää sivuston ja sisällön tekijän maine: mitä sivustosta ja sisällön kirjoittajasta kirjoitetaan muualla netissä. Huono maine voi romuttaa koko sivuston E-A-T:n ja sitä kautta myös hakukonenäkyvyyden. Ja se on tietysti hyvä asia siinä mielessä, että esimerkiksi verkkokauppa, joka ei talousvaikeuksiensa vuoksi pysty toimittamaan tilauksiaan, joutuu yleensä hyvin pian nettikeskusteluissa huonoon maineeseen ja sitä kautta myös Googlen hakukone aikanaan oppii, että kyseistä sivustoa ei kannata nostaa hauissa korkealle. Google kyllä ymmärtää, että jokaisesta yrityksestä tulee jonkin verran myös negatiivisia palautteita, joten ei kannata huolestua siitä, jos jotkut asiakkaasi ovat purkaneet tunteitaan Facebook-sivun tai Googlen My Business -sivun kautta tyytymättömyydestään toimittamaasi tuotteeseen tai palveluun. Toki netin eri palstoilla olisi tärkeä näkyä pääasiassa positiivisia palautteita. Mitenkäs niitä saa? No ensin täytyy tietysti palvella asiakkaitaan hyvin ja sen jälkeen heitä voi yrittää aktivoida antamaan niitä palautteita.

Page Quality (PQ) Rating – mitkä tekijät vaikuttavat sivun laatu-arvosanaan?

Sivujen arvioijat antavat arvioimilleen sivuille Page Quality -rating (PQ) arvosanan, eli arvion sivun laadusta. Google määrittelee tarkasti Search Quality Evaluators Guidelines -ohjeistuksessa arvosteluperusteet, joiden perusteella arviot annetaan.

Lyhyesti tiivistettynä, Google on hyvin kiinnostunut seuraavista asioista:

• mikä on nettisivun olemassaolon tarkoitus ja kuinka hyvin se täyttää tehtävänsä. Jos sivulla ei ole mitään hyödyllistä merkitystä, tullaan se luokittelemaan alhaisimpaan PQ-luokkaan (Lowest).
• E-A-T
• sivun sisällön määrä ja laatu.
• tiedot nettisivustosta ja kuka vastaa sisällön tekemisestä. Korkealaatuisilla sivuilla on aina selkeästi esillä, että kuka sivustosta ja sen sisällöstä vastaa. Onko yhteystiedot saatavilla? Erityisesti YMYL-sivustoilta odotetaan yhteystietojen olevan selkeästi esillä.
• millainen maine nettisivustolla ja sisällön tekijällä on. Mitä nettisivustosta ja sisällön tekijästä puhutaan muualla netissä? Onko kyseessä arvostettu osaaja, amatööri vai huijari?
• sisällön tulee olla ajantasaista – vanhentunut sisältö saa huonot laatupisteet.
• User intent – Mikä oli käyttäjän tarkoitus googlatessa? Löytääkö hän vastauksen kysymykseensä sivun sisällöstä? Sivujen laadun arvioijat arvostelevat myös hakutulossivun tuloksia ja antavat hakutuloksen sivun laatuluokituksen lisäksi myös Needs met -pisteytyksen, eli kuinka hyvin sivu vastaa käyttäjän tarkoittamaan hakulausekkeeseen.

Miten E-A-T optimoidaan?

OK, eli nyt on käyty läpi mitä YMYL, E-A-T ja PQ tarkoittaa. Näiden käsitteiden kautta on samalla käsitelty Search Quality Evaluators Guidelines -ohjeistuksen keskeisimmät periaatteet. Mitä nyt konkreettisesti kannattaa sitten tehdä? Tässä joitakin yleispäteviä käytännön vinkkejä E-A-T:n parantamiseen:

1. Sisällytä artikkeleihin aina kirjoittajan nimi ja titteli, mahdollisesti myös kuva ja muuta luottamusta herättävää informaatiota kirjoittajasta. Myös linkki LinkedIn-profiiliin ja/tai muuhun relevanttiin sosiaalisen median profiiliin voi olla eduksi. Varmista, että LinkedIn:issä on ajantasainen koulutus- ja työhistoria esillä. Sivustolla olisi hyvä olla myös esittelysivut kirjoittajista. Esittelysivulla voi monesti paremmin esitellä kirjoittajaa siten, että tulee varmasti selväksi, miksi kirjoittaja on tämän asian asiantuntija.
2. Panosta henkilöbrändäykseen. Jos kirjoittaja on kyseisen aiheen arvostettu asiantuntija myös muualla netissä, niin se parantaa huomattavasti kirjoittajan auktoriteettia. Vierasbloggaus esimerkiksi on hyvä käytännön keino tähän. Positiivinen maine ja henkilöbrändi on arvokas asia paitsi hakukonenäkyvyyden kannalta, niin tietysti muutenkin bisneksen kannalta.
3. Sivuston / yrityksen positiivinen maine netissä selkeästi löydettävissä. Tuotaa palveluita siten, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Sen jälkeen asiakkaita voi aktivoida antamaan hyviä arvosteluja eri kanaviin, kuten yrityksen kotisivuille, Facebook-sivulle, Googlen My Business-sivulle ja eri arvostelusivustoille.
4. Sivuston/yrityksen/sisällön tekijän maineen esittely sivustolla. Mitä palkintoja ja tunnustuksia kirjoittaja tai yritys on saanut? Mihin ammattilaisten järjestöihin yritys tai kirjoittaja kuuluu? Positiiviset asiakaspalautteet esille.
5. Käytä sisällössä tarpeen mukaan lähdeviitteitä. Linkittämällä luotettaviin tietolähteisiin vahvistat, että omalla sivullasi on oikeata tietoa.
6. Lähdeviitelinkki Wikipediasta relevantilta sivulta sivuillasi olevaan artikkeliin voi toimia signaalina siitä, että artikkelin sisältö on korkealaatuista. Tätä ei kannata tehdä hutaisten, vaan etsi Wikipediasta relevantti sivu, joka oikeasti kaipaa täydennystä. Sen jälkeen laajenna Wikipedia-artikkelia oman sivusi tietojen pohjalta asianmukaisesti Wikipedian periaatteita noudattaen, jolloin voit lisätä myös omaan sivuusi osoittavan lähdeviitteen.
7. Huonolaatuisen sisällön karsiminen. Jos sivustolla on paljon huonon E-A-T:n sivuja, niin se saattaa laskea koko sivuston luotettavuutta ja rankingia. Turhien sivujen karsiminen voi monesti parantaa hakukonenäkyvyyttä – ja E-A-T on vain yksi näkökulma siihen miksi hakukonenäkyvyys voi parantua huonojen sivujen karsimisen seurauksena.
8. Onhan sivuston ylläpitäjän nimi ja yhteystiedot selkeästi näkyvillä joka sivulla? Se on selkeä signaali epäluotettavuudesta, jos esimerkiksi verkkokaupassa yrityksen nimi ja yhteystiedot eivät ole helposti löydettävissä.
9. Älä käytä sivulla käyttäjää häiritseviä mainoksia, jotka estävät pääsisällön lukemista.
10. Onhan sivustolla SSL-sertifikaatti käytössä? Jos ei, niin hoida se äkkiä kuntoon!
11. Viimeisenä ja tärkeimpänä: sisältö! Julkaise ajantasaista, oikeaa tietoa, joka kiinnostaa ja hyödyttää asiakasta ja vastaa asiakkaan kysymykseen.